torstai 1. toukokuuta 2014

Skräppäyksen koko idea (ainakin omalla kohdalla :))

Syy miksi aikoinaan aloitin skräppäämisen oli niinkin yksinkertainen kuin metallinen valokuvalaatikko mummon ja ukin jäämistöstä. Olin tänä pääsiäisenä "kotona" käymässä ja käytiin äitini ja siskoni kanssa kuvia läpi. Kuvien joukossa oli ainakin puolet sellaisia valokuvia joista ei ollut hajuakaan keitä kuvassa oli. Harmi sinänsä kun olisi ollut hauska tietää tuosta ajasta ja ihmisistä enemmän.

Mikä merkitys valokuvaamisessa on kun jälkipolvet eivät saa mitään irti kuvista sellaisenaan? minkälaisen muiston haluat jättää itsestäsi? mitä haluat lastesi ja lastenlastesi muistavan sinusta, itsestään tai ajasta jolloin he olivat pieniä/nuoria?

Siitä se muistojen tallentaminen sitten lähti. Yhdestä peltilaatikosta.

Tokihan osan kuvista otan ihan "omaksi" iloksi ja muistoksi, mutta kyllä haluan lastenkin muistavan minusta, perheestämme, arjestamme ja ajastamme asioita jotka muuten unohtuisi ajan saatossa.. Voin vain kuvitella joskus vuosikymmenten päästä kun istun jossain kiikkustuolissa palvelutalossa, että lapsenlapseni katselevat kuinka mummo (eli minä) on ollut bilettämässä jossain festareilla tai kuinka hassuja ne oma äiti ja iskä (= lapseni) on olleet :).. Ne muistot on korvaamattomia :).

Tästä muistojen laatikosta nappasin kännykällä muutamasta kuvasta kuvan ja tässä yksi niistä näytille. Kuvassa ovat äitini vanhemmat eli minun mummo ja ukki. Harmi tosiaan etten tiedä minä vuonna kuva on otettu. Kuvasta on rajattu toinen pariskunta pois, kun en tiennyt keitä he oli..

Credits: Amber Shaw - Blessed Life





2 kommenttia:

  1. Ihana. Samasta syystä minäkin haluan tehdä sivuja, noin 20 vasta on tehtynä. Lapsenlapsia on jo joten kiva heille näyttää sitten myöhemmin. Digiskräppäys olisi kivaa kun siinä ei tule sotkua. Juuri tein yhden leiskan ja sotkua tuli vaikka en edes kaivanut gessoa, maaleja ja mistejä esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitaasti hyvä tulee :) ja jokaisen leiskan myötä on taas yksi muisto enemmän tallennettu. Digiskräppäys on kivaa ja siistiä, mutta välillä on myös kiva liata kädet ihan oikeasti :). Mulla se vaan on ollut jo reilun vuoden niin, että skräppäykset hoituu diginä ja muut paperijutut askartelen käsin.

      Poista